Grønlandsk velkomstbrev

I dette velkomstbrev kan du læse om Afdeling for Kræftbehandling, som du er blevet henvist til.

Rigshospitalimi kræftertunut nakorsiartitsivimmut innersuunneqarputit  

Illit nakorsartinninnut atatillugu suleqatigiinnitsinni pitsaanerpaamik ikiorsinnaajumallutit ilinnut qanigisannullu suna pingaaruteqarnersoq paaserusupparput.  

Nakorsiartitsivimmut takkuteqaarnissannut piareersarneq  

Siullermik naapinnissatsinnut piareersarsimanissat innersuussutigaarput. Suut naatsorsuutiginerlugit immaqalu qanigisat ikinngutilluunniit peqatiginissaa isumaliutigisinnaavat. Ilinnut suut pingaaruteqarluinnarnerat suullu pingaaruteqannginnerunerat isumaliutigiuk. Kræftimik nappaateqarninnut atatillugu eqqarsaatitit kissaatitillu tusarusuppagut. 

Oqaluuserissallugit ilinnut pingaaruteqarsinnaasutut isumassarsiassat: 

  • Napparsimanerit pillugu paasissutissat
  • Ilittut nappaateqartut qanoq ingerlagajuppat
  • Katsorsartinnissat qanorlu ikkumaarneq pillugit qanoq paasissutissinneqartiginissannik kissaateqarnerit
  • Katsorsartinnissavit siunertaa
  • Kingunerluutit – qanittumi siunissamilu
  • Takkuttarfissatut pilersaarutit, katsorsartinnerup sivisussusaa
  • Sulisinnaanissat, aningaasatigut assigisaatigullu tapiiffigineqarsinnaanermut pisinnaatitaaffiit
  • Nerisat, timigissarneq allatullu nakorsartinneq
  • Meeqqavit paasissutissinnissaat
  • Peqqissutsikkut ajornartorsiutit allat, siunissamut takorluukkat, inuunerup naleqassusaa il.il.

Paasissutissanik isumassarsiassanillu annertunerusunik Kræftens Bekæmpelsip nittartagaani: Spørgsmål til lægen pissarsisinnaavutit. 

Apeqqutissatit allattorsinnaagukkit iluassaqaaq. Misilittakkat naapertorlugit taamaaliunngikkaanni tamakkerlugit eqqaamajuminaapput. Oqaloqatigiinnermi qanigisamik ikinngummilluunniit ilaqarnerup annertuumik iluaqutaasinnaasarnera amerlanerit misigisarpaat. 

Oqaloqateqarnitit ass. telefonit atorlugu aamma immiussinnaavatit. Tamanna sulisunut isumaqatigiissutigeqaaginnassavat. 

Immiussat, peqataasut tamarmik allakkatigut akuersissuteqanngippata, oqaloqatigiinnermi peqataanngitsunut 
allanut avitseqatigiissutiginnginnissaat ingerlateqqinnginnissaalluunniit eqqumaffigiuk. 

Kræftertunut nakorsiartitsivimmi nakorsartinnerit 

Kræftertunut nakorsiartitsivimmut nakorsartikkiartoruit nakorsartinnissamut neqeroorutaasoq assigiinngitsunik siunertaqarsinnaavoq. Tamatumani nappaat qanorlu innerit apeqqutaassaaq. 

Ajorunnaarsitsiniarluni nakorsaaneq  

Taama nakorsaanermi kræftip timimiit peernissaa siunertaavoq. 

Pitsaaliuiniarluni nakorsaaneq 

Kræftimut pilatsereernermi nakorsarneqarsinnaaneq. Kræftip utersaarsinnaanerata annikillisinneqarnissaa siunertaavoq. 

Pilatsitsinnani katsorsartinneq

Kingorna pilatsissinnaanngorluni qinnguartartissinnaanngorluniluunniit kræftip tinuninnguunneranik siaruaassimaneranilluunniit annikillisitsinissaq (imal. allanngutsaaliinissaq) nakorsaanermi siunertaavoq. Nakorsartereerluni kræftip utersaarsinnaaneranik annikillisitsinissaq siunertaasinnaavortaaq. 

Nipaallisaaneq  

Taanna kræfti siaruaassimappat ajorunnaarsinneqarsinnaanngippallu nakorsaaneruvoq. Taama nakorsartinneq inuunerup naleqassusaanik annertusaasinnaavoq inuunertunerulersitsisinnaallunilu. 

Ilinnik nakorsaanermi suleqatigiit 

Nakorsiartitsivimmut siullermik takkunnermi nakorsartinninni akisussaasuusussamik nakorsalerneqassaatit peqqissaanermilu akisussasumik peqqissasulerneqarlutit. Nakorsaq nakorsaanermut akisussaasoq tassaavoq nakorsaq immikkut ilisimasalik misilittagartooq, illit nakorsartinninnut pingaarnertut akisussaasuusoq. Nakorsaanerni paasilertoruminaannerusuni tamatumunnga taarsiullugu illit nammineq nakorsartinninnut pingaarnertut akisussaasumik nakorsalerneqarnissat naliliivigisinnaavarput. 

Nakorsiartitsivimmukaqqaarninni kingornalu takkuttarnissanni nakorsartinnerpit ingerlaqqinnissaanik isummerfiusussani nakorsaanermut – imal. illit nakorsartinninnut pingaarnertut akisussaasumit takuneqarnissat anguniassavarput. 
Nakorsiarnerni allani nakorsartinnernilu suleqatigiit arlaannit aamma takuneqarsinnaasasaatit. 

Nappaatinnut nakorsartinninnullu tunngatillugu aalajangiivigisassani pingaarutilinni, nakorsartinninni suleqatigiit illit peqatigalutit periarfissanik naliliisassapput. Sapinngisamik pitsaanerpaamik peqataatitsineq toqqissititseqataasarpoq, aqutseqataatitseqataalluni ataatsimullu isiginnititseqataalluni. Immikkoortortani allani misissortissaguit nakorsartissaguillu nakorsat tassaniittut akisussaasuussapput. 

Immikkoortortamut attaveqarneq 

Sianerfigisinnaavatsigut. MinSP aqqutigalugu allaffigisinnaavatsiguttaaq. Saaffiginnissutit allatsimit peqqissasumilluunniit saaffiginnissutsinnik aperisussamit suliarineqaqaassaaq. Eqqortumik ikiorneqarsinnaanissat tamatumani siunertaavoq. 

Paasissutissat allat 

Illit ilaquttatillu nakorsiartitsivitsinnut innersuunneqareernerpit siullermillu takkunnissavit tungaanut utaqqininni apeqqutissaqarussi, aqqusaartugassanik ataqatigiissaarisoq attavigisinnaavat. Saaffiginnissutit nakorsartinnermut, pilersaarusiornermut allamullu tunngassuteqarsinnaapput. 

Annertunerusunik paasisassarsiorit Rigshospitalimilu aqusaartugassanik ataqatigiissaarisut uani nassaarikkit: Forløbskoordinatorer i Afdeling for Kræftbehandling

Ilisimatusarneq 

Ilisimatusarnermi suliniutitta arlaanni peqataasinnaanerit pillugu aperineqarsinnaavutit. Ilisimatusarneq nakorsaariaatsitta pitsanngorsartuarsinnaanissaannut piumasaqaataavoq. Peqataanissaq nammineq piumassutsimik tunngaveqarpoq. 
Peqataanissaq allakkatigut paasissutissinneqareernikkut akuersissuteqarnermik tamatigut piumasaqaatitaqarpoq. 

Ilisimatusarneq aningaasaateqarfinnit pisortatigoortunit privatinilluunniit, nakorsaasiorfissuarnit imal. tunissuteqarfigineqarnikkut aningaasatigut tapersersorneqarsinnaavoq.  

Paasisaqarnerorusukkuit sulisut aperikkit. 

Paasissutissat nalinginnaasut: 

Redaktør