Napparsimasunut paasissutissiissut

Uummatip taqaanik tillertunik qinnguartaalluni misissuineq (KAG)

Uummatip qaani taqqanik tillertunik misissuinermi taqqat tillertut neruskillisimanerisa milissimanerisaluunniit naliliiviginissaat siunertaavoq. Aap akuata orsup kolesterolip, timip ipiutaasartaasa immaqalu taqqat sulluini qalippernerit katersuuttut nerukillisitsisuusarput.
Misisusineq iluatsillugu uummatip immikkoortuata alliup saamerliup aammik timimut siammartitsissinnaassusaa misissorneqarajupportaaq.

Misissuineq sullulik imeqqutakkoortitaq aqqutigalugu qinnguartaalluni assiliinermi atorneqartartumik qinnguartaanermi ersersitsissummik immerlugu ingerlanneqartarpoq.
Misissuinermi qinnguartaalluni filmiliortoqartarpoq.

Misissuinerup inernera qanoq nakorsarneqarnissannik neqeroornissamut aalajangiisuussaaq.

Misissortinnissaq sioqqullugu

Misissuineq aallartitsinnagu aaversissaatit uummatisiortillutillu (ekg). Tamatuma saniatigut nakorsaq peqqissaasorlu allattugaatinut nalunarsuissapput.

Sutunnginnissamut maleruagassat:

Peqqissaasup nipaallisaatissannik neqeroornissaata tungaanut nerisinnaavutit imersinnaallutillu. Allamik isumaqatigiissuteqartoqanngippat ullaakkut iisartakkatit iissavatit.
Uninnissat aqaguppat imeqqutappit nalaat illuttut 20 x 20 cm unngiassavatit. Nammineq unngiarnissat ajornakusoortikkukku sulisut soorunami ikiuutissapput. (kapitiffissap nalaanut takussutissiissut qupperneq 2-mi takuuk).

Misissortinneq

Nakorsartinneq Kardiologisk Laboratoriami ingerlanneqassaaq imeqqutannilu imal. talinni taqaq tillertoq aqqutigalugu misissuisoqassalluni. Misissuinermi nallanngavissaq amitsunnguuvoq sulisullu sapinngisamik ilorrisimaarnarnerpaa- mik innanganissannut ikiuutissapput.
Plastikki sullilik amitsunnguaq (PVK) nakorsaasiinermut tarajulersuinermullu atugassatut assavit aappaani taqqannut ikkunneqassaaq.

Naartuguit naartusinnaanerilluunniit ilimanaateqarpat, tamanna qinnguartaanermi qinngornernut immikkut illersorneqarnissaq pisariaqassammat nalunaarutigissavat. Qinnguartaalluni assiliinermi kinguaassiuutinut qinngornernut illersuutitut assiaqut aqerlulik, 50-it inorlugit ukiulinnut nalinginnaasumik neqeroorutaavoq.

Imeqqutammi talimiluunniit taqqap tillertup eqqaa qeritinneqassaaq. Qerititsineq sivikitsumik sukasimasutut misinnarsinnaassaaq. Tamatuma kingorna sullulik plastikki amitsoq naatsoq (sheath) taqqamut tillertumut appakartinneqassaaq tassuunalu sullulik misissuinermi atortoq taqqamut tillertumut isertinneqassaaq uummammullu ingerlatinneqarluni (takussutissiissut qup. 2-mi takuuk).

Misissortinnermut atatillugu aammut imerpallassaammik nakorsaaserneqassaatit (Heparin).
Sullulik uummatip immikkoortuanut allermut saamerlermut appakartinneqassaaq uummatillu qaani taqqat qinnguartaatip isiginnaarutitaani takuneqarsinnaanngorlugit qinnguartaanermi ersersitsissummik imaarsivigineqassaaq. Qinnguartaalluni filmiliami uummativit immikkoortuini allerni saamerliup eqikkartarnermigut aammik timimut siammartitsisinnaassusaa naliliivigineqassaartaaq. Qinnguartaat sakissavit qulaani inissisimassaaq.

Qinnguartaanermi ersersitsissut sivikitsumik timimik kissaammertitsisinnaavoq Querusuummertutullu misigititsisinnaalluni.

Sullulik taarserneqassaaq tamatuma kingorna qinnguartaanermi ersersitsissut siullermik uummatip qaani taqqamut saamerlermut kingornalu talerperlermut imaarneqassaaq. Taqqat tillertut malussarsinnaassusilinnik sianiuteqanngimmata sullullip aalanera malugineqarsinnaassanngilaq. Misissortinnerulli nalaani sakissat annernarsinnaapput, naqisimasutut misinnarsinnaapput allatulluunniit iluaassinnaallutik – taamaattoqassappat sulisunut oqaatiginissaa pingaaruteqarpoq.

Misissortinneq nammineq nal. ak. affaata nalunaaqutallu. ak. ataatsip akornanni sivisussuseqassaaq.

Misissortinnerup kingorna

Imeqqutakkut uummatip qaani taqqanik tillertunik qinnguartaalluni misissuinermi (KAG):

Sullulik naatsoq (sheath) misissuineq naammassippat peerneqassaaq, taqarlu tillertoq naqillugu imal. simillugu (Angioseal) milinneqassaaq.
Tamatuma kingorna nal. ak. marluk innangasoqassaaq.

Immikkoortortamut uteruit nerisassannik imigassanillu tunineqassaatit.

Eqqissillutit nalassaatit niaqqut kivissanngilat niullu misissortiffippit nalaa aalatissanagu. Sinifiimi niaqqup nalaa annerpaamik 40 gradinik qullarsinnaassaaq.

Kapitiffiup nalaata aanaannginnissaa anguniarlugu taamaaliorneq pisariaqarpoq.

Nalaannarneq ilungersunartutut misinnarsinnaavoq imeqqutammili kapitiffiup aanaarsinnaanera annertusisarmat maleruagassat eqquutsinnissaat pingaaruteqarpoq. Innanganerit iluaagigukku allatulluunniit iluaalioruit sulisut attavigissavatit.

Innangaannarneq sivikitsumik inuummarliornermik uissanngunermillu nassataqarsinnaammat makeqqusaaleruit sulisut aamma eqqanniissapput. Sakissakkut anniaruit naqisimasutut allatulluunniit iluaatsumik misigiguit sulisut ilisimatissavatit.

Talikkut uummatip qaani taqqanik tillertunik qinnguartaalluni misissuinermi (KAG):

Sullulik plastikki naatsoq (sheath) nakorsartereernerup kinguninngua peerneqassaaq taqarlu tillertoq pullattakkamik (TR-band) ikkussivigalugu naqillugu milinneqassalluni. Taleq unnukkut innarnissap tungaanut ujamiuserneqassaaq tamatuma saniatigut tamakkiisumik makitasinnaavutit. Sakissakkut anniaruit naqisimasutut allatulluunniit iluaatsumik misigigukkit sulisut ilisimatissavatit.

Kingunerluutit

Nakorsartinnertut allatulli qaqutigut uummatip qaani taqqat tillertut qinnguartarlugit misissorneqarnerinut atatillugu kingunerluuteqartitsisoqarsinnaasarpoq, Sundhedsstyrelsimiillu taakku pillugit paasissutissinneqarnissat piumasaqaataavoq.
Amerlanerpaani kingunerluutit sivikillutillu navianaateqanngillat.

Misissortinnerup kingorna nakorsaanissamik toqqaanissamut – nakorsaanerullu tamatuma naatsorsueqqissaarnikkut kisitsisitigut kingunerluuteqarsinnaanermiit annertunerujussuarmik iluaqutaanissaata aalajangiisuullluinnarnera erseqqissarneqassaaq.

Kingunerluutitaqarsinnaanera nakorsartinnerullu iluaqutitaanik sanilliussinikkut uummatip qaani taqqanik tillertunik qinnguartaalluni misissuinermut innersuunneqannginninni misissortittariaqarnerit nakorsaniit isumaliutigeqqissaarneqarpoq.

Qinnguartaanermi ersersitsissut jodimik akulik ataasiakkaanit saperneqartarpoq. Tamanna peeruteqqittussanik aap taqqanut naqitsinerata apparneranik ilaqarsinnaasumik ammikkut aniornininnermik ersiuteqartarpoq. Kingunerluutit taakku nakorsaatit atorlugit sivikitsumik nakorsarneqartarput.

Imeqqutammi kapitiffiup eqqaa ammip ikia pullalersitsisumik ippinnartumillu annikitsumik aanaarsinnaasarpoq. Misissortittut 100-uuppata sisamat taama misigisaqarsinnaasarput. Qaqutigut aanaarneq ima annertutigilersinnaavoq imaartariaqalerluni annikitsumillu suliaritinnikkut taqaq suliarisariaqarluni (misissortittut 1000-iuppata ataatsimit misigineqarsinnaasartoq).

Allani taqqanut milittoorutaasinnaasumik kaanngartoqarsinnaavoq; taanna aap ingerlaarfiisa arlaanni ass. niumi qaratsamiluunniit miligussinnaavoq. Niup taqaanut miligutaasoq peerneqarsinnaavoq.
Qaratsap taqaanut miligutissappat qaangiuttussamik oqalunniarneq ajornartorsiutaalersinnaavoq, nukillaartoqarsinnaavoq iisiniarnerlu ajornakusuulersinnaalluni.
Qaqutigorsuaq – pingaartumillu inunni annertuumik taqqamikkut qalippernilinni/kalkertuni
– aaqqinneqarsinnaanngitsunik ajoqusertoqarsinnaavoq (misissortittut 4000-uuppata ataatsimit misigineqarsinnaasartoq).

Misissortinnermut atatillugu uummat ima tillerululersinnaatigaaq ilisimajunnaarnermik kinguneqarluni (misissortittut 1000-iuppata marlunnit misigineqarsinnaasarluni). Qupinnguallatitsinikkut uummat pissusissamisut tillilerseqqinneqartarpoq.

Misissortittut 1000-iuppata ataaseq uummatip qaani taqqaminik milittoorsinnaavoq. Taama kingunerluuteqarneq miligutaasumut arrorsaammik nakorsaasiinikkut, taqqamik neruttorsaanikkut (PCI) imal. pinasuartumik taqaq milinngasoq avaqqullugu taqaliinikkut nakorsarneqartarpoq.

Kingunerluut toqussutaasinnaavoq (pingaartumik annertuumik uummalluutilinni), taamali nalaataqarsinnaaneq qaqutigooqaaq: misissortittut 4000-iuppata ataatsimit misigineqarsinnaalluni.

Angerlarneq/tamatumalu kingorna

Imeqqutakkut uummatip qaani taqqat til- lertut qinnguartarlugit misissorneqarneranni (KAG)

Nakorsartinnerup kingorna ullut siulliit sisamat cykkilissanngilatit oqimaatsinillu kivitsinak (4 kiilu sinnerlugit). Nakorsartinnerup kingorna ullut siulliit marluk biilimik ingerlatitsissanngilatit. Tamanna kapitiffiup aanaalersinnaaneranik patsiseqarpoq.

Imeqqutammi aseruuttoornermut ersiutinik malussaruit (aappillerneq, kissatinneq pullannerlu) imal. imeqqutakkut assut annialeruit nakorsamut attaveqassaatit. Imeqqutat tassanngaannaq annertuumik pullalissappat aanaalissappalluunniit sakkortuumik naqisimassavat ambulancimullu sianerlutit.

Talikkut uummatip qaani taqqat tillertut qinnguartarlugit misissorneqarneranni (KAG)

Ullut marluk talit ilungersuatissanngilat. Taamaammat oqimaatsunik kivitsinaveersaassaatit (kiilut marluk sinnernagit). timersussanngilatit, støvsugissanngilatit allanilluunniit oqimaatsunik suliaqassanngilatit.

Aseruuttoornermut ersiutinik malussassaguit (aappillerneq, kissatinneq pullannerlu) imal. talit assut anniarilissagukku nakorsamut attaveqassaatit.

Ulloq taanna misisortiffimmi nal. ak. marluk siasamallu akornanni qaangiunneranni angerlartitsisoqarajuppoq. Angerlarnissaq sioqqullugu misissortinnerup inernera nakorsartinnissamullu siunnersuut nakorsamik/peqqissaasumik oqaloqateqarnermi saqqummiunneqassapput apeqqutissaqaruillu tamatumani akissutissarsiffigisinnaavatit.

Anniaruit, sakissat iluaatsutut naqisimaneqartutulluunniit misigigukku, nitroglycerin nakorsaasiutissavat. Iluaqutaanngippat ajoqusersimasutut nakorsiassaatit.