Sivisuumik napparsimaneq ilinnut qanigisannullu sunniuteqarsinnaavoq, ulluinnarnilu pissutsinik allannguingaatsiartoqarnera malugisinnaavarsi. Taamaammat assigiinngitsunik immikkut maluginiagassaqarsinnaavoq. Ernumassutaasinnaasut pillugit qanigisatit oqaloqatigissagitit innersuussutigaarput, tamannami suliaritereernerup kingorna piffissamut tamassinnut oqinnerulersitsisinnaavoq.

Iluaalliorneq imaluunniit anniarneq

Angerlarninni ulloq siulleq apeqqutissaqaruit immikkoortortaq uninngavigisat attavigiuk

Angerlareerninni ulloq siulleq uninnganinnut, suliaritinninnit ikinnut nakorsaativilluunniit annertussusaannut tunngasumik apeqqutissaqaruit, immikkoortortaq uninngavigisimasat attavigisinnaavat. Tassa Rigshospitalet imaluunniit napparsimmavik uninngavigisat.

Ajornerulissaguit nammineq nakorsat attavigissavat

Angerlarninnit ullup siulliup kingorna uku tulliuttut misigigukkit nakorsannut attaveqassaatit:

• anniarneq
• issannguneq
• kissarneqarneq
• peqqiilliorneq
• aammut imerpallersaatitornermik ajornartorsiuteqarneq.

Nakorsiarfissavit ammasarfiata avataaniippat Region Hovedstadimi innuttaasutut Pinasuartumik oqarasuaammut 1813-imut attaveqassaatit. Nunap immikkoortuani allami najugaqaruit, najugaqarfigisanni nakorsamut pigaartumut attaveqassaatit.

Pinasuartumik nakorsamit ikiorneqarnissamik pisariaqartitsiguit 112-imut sianissaatit.

Aseruuttoorsinnaaneq maluginiaruk

Suliaritinnermit ikit eqqaanni annernalaanera nalinginnaasuuvoq. Ikilli aseruuttoorsinnaammata tamanna maluginiassavat. Qaqutigut aseruuttoortoqartarpoq, aseruuttuussaguilli nakorsaaserneqassaaq. Ersiutit uku ilaat arlallilluunniit malugigukkit uatsinnut attaveqassaatit:

• Annernarnerulerpat.
• Aappillerneruppat.
• Ikit nalaat kissarnerulerpat.
• Ikinit sungarpaluttumik aniasoqarpat.
• Ikit ammarpata.
• Allamik pissuteqanngitsumik 38 sinnerlugu kissarninikkuit.

Anniaruit nipaallisaatimik iisigit

Nipaallisaatinik pisariaqartitsiguit paracetamol, pisiniarfinni pisiarineqarsinnaasoq innersuussutigaarput. Ikikkut, tuikkut tunukkullu anniarisat nalinginnaasumik sap.ak. sisamat arfinillillu akornanni qaangiuppata annikillisimassapput. Suliaritinninnit sapaatit akunneri arlallit qaangiuppata piffissani annianngiffinni, ass. ullup ingerlanerani nipaallisaatinik iisinngiinnarsinnaavutit.

Eqqaamasinnaassutsit ukkatarinnissinnaanerillu sunnerneqarsinnaapput.

Suliaritereernerup kingorna isumaqatigiissutinik imaluunniit ippassaammat ullormiluunniit tassani pisunik eqqaamanninniarnerit ajornartorsiutigisinnaavatit. Ukkassisinnaassutsit aamma annikillisinnaavoq, taamaalilluni ass. atuakkamik aviisimilluunniit atuarniarneq ajornakusoorsinnaavoq. Tamanna ilinnit ilaquttannillu ernumanartinneqarsinnaavoq, tamannali nalinginnaalluinnarlunilu qaangiuteqqittarpoq.

Misigissutsikkut qisuariaatit nalinginnaasuupput

Perulunnartumik nappaateqarnerup inuunerup ilaaniilerneratigut napparsimasut qanigisaasullu misigissutsitigut qisuariaateqarsinnaapput. Ilaat ernumasinnaapput, annikilliuuteqarsinnaapput, imaluunniit isumaat eqqoruminaassinnaapput. Ikinngutit, ilaquttat imaluunniit tarnip pissusianik ilisimasalik oqaloqatiginerat iluaqutaasinnaavoq. Tarnip pissusianik ilisimasalimmut innersuunneqarnissat kissaatigigukku, nakorsannut saaffiginnissinnaavutit.

Uummatikkut ventiililerneqarsimaguit iliuusissat

Suliaritillutit uummatikkut nutaamik ventiililerneqarsimaguit aatsortinnissamut ersiutit siunissami maluginiaqqissaartassavatit. Qaqutigooraluartumik uummatip ventiiliani bakteeriaqalernermik kingunerluuteqartoqarsinnaavoq. Taamaattoqassappat antibiotikamik erngertumik nakorsaanissaq pisariaqarpoq.

Taamaammat uku nalaakkukkit nakorsannut attaveqassaatit:

• ataavartumik kissarneqarneq
• toqqusaarlunneq
• Naggussakkut anniarneq.

Kiguseriguit kigutilerisut attavigissavat.
Napparsimmavimmut, nakorsamut immikkut ilisimasalimmut imaluunniit kigutit nakorsaannut saaffiginninnerni tamani uummatikkut ventiililerneqarsimanerit oqaatigisassavat. Aammut imerpallassaammik nakorsaateqaruit aamma paasissutissiissutigissavat.

Kigutileriffimmukassaguit antibiotikamik akunneq ataaseq sioqqullugu iisissaatit. Nakorsaataarniarfimmut nakorsaatissanut allagartamik nassiussivugut, taamaalillutit kigutileriffimmukannginninni nakorsaatissannik aallersinnaassallutit.

Sianiginninneq aamma eqqiluisaarneq

Qorlortumik taamaallaat uffartarit

Qorlorfigitillutit uffarsinnaavutit, kisianni imaani, baaliami naluttarfimmiluunniit kinisimaarneq ikikkut aseruuttoornissamut aarlerinarnerulersitsisinnaammata sapaatini akunnerni siullerni marlunni  kinisimaarnaveersaassaatit. Uffareeraangavit ikitit allarummik panertumik, ipeqanngitsumik mianersortumik naqittalaartassavatit, atisalersortinnallu ajornanngippat silaannarmi panersertarlugit.

Qileqqut sianigalugulu illersussavat

Ikit mamereerpat qileroqaleruillu taanna seqinermut seqinerfigitittarfimmiluunniit illersortassavat. Qileqqup nalaani ameq seqinermit uunnissamut sanngiinneruvoq, seqinermiillu taartinneqarsinnaalluni. Qalipaat taartoq tarreqqinnavianngilaq. Qileqqut suliaritereernerup kingorna qaammatini aqqaneq-marlunni siullerni atisannik assersortassavat, tamatuma kingorna seqinermut illersuutitaqarluartumik tanilluartassavat. Tamatuma saniatigut qileqquvit nalaani ameq qitunnerutinniarlugu amermut panertoornaveersaammik tanittarsinnaavat.

Inuussutissat sapaatini akunnerni siullerni arfinilinni

Suliaritinninnit sapaatit akunneri arfinillit siulliit timit nukkaqqinnissamut nukissaqarluarnissamik inuussutissartorluarnissamillu pisariaqartitsivoq. Tunngaviusumik sanigoqqusaanngilatit, kisianni piffissami tassani vitamineqarluartunik allanngorartunik nerisaqarnissat isumagissavat. Uummalluttut Peqatigiiffiata rapsolie aamma olivenolie fedtstoffitut peqqinnartutut innersuussutigai. Sanigussaguit fedtstof sapinngisamik annikitsoq pisassavat.

Inooriaatsip allanngornera

Pissutsini assigiinngitsorpassuarni inooriaatsivit allanngortinneratigut taqqakkut milittoornernikkut uummalluutip ajornerulernissaa pinngitsoortinneqarsinnaavoq. Pujortarneq, aap annertuallaamik orsoqarnera, aap naqitsinerata qaffasippallaarnera, pualavallaarneq, uippakajaarneq timigissannginnerlu sunniuteqarnerluttarput. Uummatinnik suliaritereeruit inooriaatsinnik allannguinissat ingammik pingaarneruvoq. Nutaamik peqqinnarnerusumillu inooriaaseqalernermik attassinissannut, qanigisannit tapersersorneqarnissat iluaqutaangaatsiassaaq.

Pujortarunnaarit

Pujortarunnaarnissat innersuussutigaarput. Pujortarunnarniarnissamut periarfissarpassuit assigiinngitsuupput. Nikotinimut taarsiutaasumik tyggegumminik imaluunniit nipittartunik atugaqarsinnaavutit, imaluunniit pujortarunnaarnissamut pikkorissarnissamut allatsissinnaallutit. Nakorsavit imaluunniit kommunip ingerlariaqqinnissannut ikiorsinnaavaatit, imaluunniit Stoplinien: www.stoplinien.dk aqqutigalugu ikiortissarsiorsinnaallutit.

Peqqinnissamut aqutsisoqarfiup innersuussutai uani nassaarisinnaavatit:
www.sst.dk/da/Udgivelser/2020/Stop-med-at-ryge-naar-du-skal-opereres

Nerisat aallu orsoqarpallaalernera

Pitsaasunik nerisaqarneq aap orsoqarneranik appasitsitsisinnaavoq. Aap akua orsoq, kolesterol tingummi pinngortarpoq nerisatigullu timimut pisarluni. Orsut assigiinngitsut tunngaviusumik marluupput taakkulu arlaat ‘ajunngitsumik’ aappaalu ‘ajortumik’ taasarpagut. Aak kolesteroleqarpallaalerpat orsut allat kolesterolilu taqqat iluini katersuutissapput, piffissallu ingerlanerani taqaaqqani nerukillititsisumik taqqanik milittoortitsissalluni.

Kolesterol ‘pitsaasoq’ naatitat uuliaanni pissarsiassaavoq, kolesterolilu ‘ajortoq’ uumasut orsuininngaanneersuulluni soorlu ass. neqimit, punnermit immuniillu orsoqarnersunit. Uku nerisassagit innersuussutigaarput:

• iffiaq, aseqqorluttunik iffiukkat, knækbrødit, qaqorteqqasut, naatsiiat aseqqorluttunillu pastaliat
• naatitarpassuit inerititallu annertuut
• aalisagaq qalallugu imaluunniit siallugu sapaatip akunneranut maloriarluni
• neqit orsukitsut immuillu orsukitsut.

Aappit kolesteroleqassusaa akuttunngitsumik misissortittarukku, misissorteqqinnissannut minnerpaamik qaammatit pingasut qaangiusseeqqaassavatit, suliariteqqammerlunimi kisitsit appasippallaarsinnaavoq.

Piareeruit atoqateqaqqittalerit

Uummammikkut suliaritittut amerlanerpaartaasa angerlareernerminni piareersimasutut misigisaangamik atoqateqartarneq nangeqqissinnaasarpaat. Atoqateqarneq tunersut mianersuukkukku uummatinnut ajoqutaanavianngilaq. Aappallu atoqatigiittarnissi qanoq ilillusi marluullusi nangeqqinnissaa oqaloqatigiissutigisiuk.

Angutit uummammikkut taqqatigullu nappaateqartut 40 %-iisa missaasa atoqateqarsinnaanerminnik ajornartorsiuteqalerneq misigisarpaat. Ajornartorsiutaasut amerlanerit nakorsaaseratigut aaqqinneqarsinnaapput. Nammineq nakorsat oqaloqatigissagit, imaluunniit Uummalluttut Peqatigiiffiannut imaluunniit Sexologisk Klinikip oqarasuaatikkut siunnersuisarfianut paasissutissarsiussasutit innersuussutigaarput. Oqarasuaatip normua ‘Attaveqarfik’-up ataani takuuk.

Aalaneq aamma qasuerserneq

Oqimaatsunik equngasumillu kivitsinaveersaarit

Tunersuk artorsartinneqassanngilaq. Taamammat 4 kiilu talinnut illugiinnut (talimut ataatsimut 2 kiilu) sinnerlugit oqimaatsigisunik sapaatini akunnerni siullerni arfinilinnit arfineq-pingasunut kivittassanngilat.
Timit sapaatit akunneri arfinilinnit arfineq-pingasunut equngatinnaveersaassavat, ass. pujoralaajaanermi imaluunniit igalaalerinermi. Qimmeqaruit pituutaata naannut ungersamut aalajangerneqarsimassasoq innersuussutigaarput.

Sininneq

Suliaritinnermit sapaatip akunnera ataaseq marlulluunniit nallarlutit sinittassasutit innersuussutigaarput. Tamatuma kingorna annernanngippat sannerlutit misilissinnaavat.

Timigissarneq

Timimik atuineq uummalluummut ajornerulersitsisinnaanngilaq, toqussutigisinnaaneralu annertunerulersinnaanani. Timersortarnerni arlalinnik iluaqutissartaqarpoq, timersornikkummi ass.:

• uummatip tillerneranut aallu naqitsineranut pitsanngorsaataassaaq
• qasujaassutsit annertusarneqassaaq
• kolesteroleqassutsit oqimaassutsillu appartinneqassapput
• saanitit, nukitit naggussatillu nukittorsarneqassapput.

Ullormut minutsit 30-t, ass. pisuttuarnikkut imaluunniit sikkilimi qasujaallisarnikkut timigissartarnissamut Peqqinnissamut aqutsisoqarfiup siunnersuutaa malissagit innersuussutigaarput. Timimik sungiusaasup sungiusarnissamut najoqqutassiaq tunniussaa aamma atoruk.

Ullormut minutsit 30-t timigissarneq uummatikkut taqqatigullu nappaatit aarlerinarnerannik annikilisitsisarpoq aamma nukissaqarnerulissaatit. Ileqquit ilaannik aamma allannguisinnaavutit ass. bussernak pisullutit, bussit unittarfiat ataatsimik sioqqullugu bussimit niullutit, elevatorernak majuartarfikkoorlutit aamma suliaritinninnit sapaatit akunneri arfinillit arfineq-pingasullu qaangiuppata isorartunngitsuni biilernak cykkilerlutit.

Anertikkalaarsinnaavutit, kisianni aalaninni oqalussinnaajunnaarlutit anertikkalissanngilatit. Aallaqqaammut nalinginnaasumit anertikkarnerusinnaavutit, aamma timersunngikkaluaruilluunnit, tamannali nalinginnaasuuvoq, qaammatillu arlallit qaangiuppata tamanna arriitsumik pitsanngoriartussalluni.

Uummalluttut Peqatigiiffiat aqqutigalugu timigissarnissamut periarfissatit misissorsinnaavatit.

Uummatikkut katsorsarneqarneq

Najukkanni napparsimmavimmut, uummammikkut suliaritissimasut piginnaanngorsaqqinnissaannut aaqqisuussisussartumut, innersuussuteqassaagut. Najukkanni napparsimmavimmi oqaloqateqarnissamut ullut 14-it iluanni aggernarneqassaatit. Oqaloqateqarnissamut ullut 14-it iluanni aggersarneqanngikkuit, najukkanni napparsimmavik attaveqarfigisariaqarpat.

Kommunerisanni piginnaanngorsaqqinneq

Uummatikkut piginnaanngorsaqqinnerup saniatigut piginnaanngorsaqqinnissaq pisariaqartoq, nakorsarlu nalilerussiuk
najukkanni kommunimut innersuussuteqassaagut. Kommunip pilersaarusiaq pillugu attavigissavaatit.

Paasissutissat nalinginnaasut

Napparsimanermik nalunaarneq

Sulisaruit suliaritinnginninni sulisitsisut suliaritereernerup kingorna sulinivit, annikitsukkaartumik annertusiartuaartinneqarnissaanut periarfissat pillugit oqaloqatigissagit innersuussutigaarput. Amerlanerit suliaritereernerup kingorna sapaatit akunneri arfinillit arfineq-pingasullu ingerlanerani sulileqqissinnaasarput, sivisunerusumilli utaqqinissaq pisariaqarsinnaasarluni. Timivit qanoq qisuariarnera maluginiaruk, eqqarsaatigalugulu.
Piffissami sulinngiffeqarnissannik pisariaqartitsiguit nakorsamit uppernarsaatissarsisinnaavat.

Biilinik ingerlatsinissaq sikkilernissarlu utaqqisikkit

Sapaatit akunneri arfinillit arfineq-pingasullu qaangiuppata, aamma periataarsinnaassutsivit ukkatarinnissinnaassutsivillu sunnerneqarsimasut illersorneqarsinnaalerpata aatsaat biilinik sikkilinillu ingerlatsisinnaalernissat naatsorsuutigissavat. Nipaallisaatinik sakkortuunik atugaqartillutit imaluunniit timivit nalinginnaasumik suli atorneqarsinnaalinnginnerani biilinik imaluunnit sikkilinik ingerlatsissanngilatit.

Sillimaniarnermi qiterut atoruk

Biilinik ingerlanermi sillimaniarnermut qilerut atussavat. Qiterutip tunusunnut innarliinavianngilaq. Annialaaruit akisimik saattumik qiterutip sakissallu akornannut ilisisinnaavutit.

Kiluiartinneq

Imaarsaatit peerneqareerneranniit ullut qulit qaangiunneranni kilutit nakorsannit peerneqassapput.

Malitsigisaanik misissortikkiartorit

Suliaritereernerup kingorna najukkanni napparsimmavimmut suliaritinnerup kingorna malittarineqarnissamut aggersarneqassaatit. Qaammatip ataatsip marlullu iluisa qaangiunneranni milittarineqarnermik misissortissaatit. Malittarineqarnermik misissortinnissannut qaammat ataaseq marlulluunniit iluanni aggersarneqanngikkuit, najukkanni napparsimmavik attaveqarfigisariaqarpat.

Malittarineqarnermi misissortinninni qanoq innerit pillugu oqaloqatigissavatsigit immaqalu misissorlutit. Qanoq inninni allannguutit angerlarsimaffinniillu apeqqutigerusutatit eqqaamanissaat pillugit allattornissaat isumatsialaasinnaavoq. Qanigisannik ilagisaqarnissannut tikilluaqqusaavutit.

Malitsigineqarnermik misissortinnginninni ajornerulerlutit misigisimaguit utaqqeqqaarnak nammineq nakorsannut attaveqassaatit. Pinasuartumik ajortinneruguit 112-imut sianissaatit.

Aappit naqitsinera misissortiguk

Aappit naqitsinera ukiumut ikinnerpaamik ataasiarlutit uuttortartittassavat qaffasippallu akulikinnerusumik. Aap naqitsinerata qaffasinnera taqqanik milittoornissamut aarlerinarnerulersitsisarpoq. Peqqinnanngitsumik inooriaaseqarneq, uippakajaarneq, assoroorpallaarneq aap naqitsinerata qaffasinnerulernissaanut aarlerinarnerulersitsisarput, tamannali aamma kingornuttagaasinnaavoq.
Aap naqitsinerata nalinginnaasumiitsinnissaanut peqqinnartunik nerisaqarnikkut, aalajangersimasumillu timigissartarnikkut nammineq iliuuseqangaatsiarsinnaavutit. Timivit tusarnaanissaa killissaasinnaasullu ataqqinissaat eqqaamajuk.

Angalassaguit, sillimmasiisarfiit attavigiuk

Angalassagaangavit sillimmasiisarfiit attavigiuaannassavat. Taakku ass. qaqugu angalasinnaanersut oqaatigisinnaavaat.

Nappaatinut peruluutaasunut sillimmasersimanerlutit misissoruk

Suliffiit imaluunniit nammineq sillimmasiinermut aaqqissuussuteqarneq aqqutigalugu nappaatinut perulunnartunut sillimmasersimanerlutit misissussagit innersuussutigaarput. Ataasiartumik akiliutissamik tunineqarsinnaatitaavutit.

Ilisimasaqarnerulerit

Suliaritinnerup ingerlaarnera pillugu filminik isiginnaarnissaq pisariaqartikkukku uani nassaarisinnaavatit www.rigshospitalet.dk/hjerteoperation