Uummamminnik suliaritissimasunut timimik sungiusaasut paasissutissiissutaat

Timimik sungiusaasut atuagassiaaqqami matumani makkunuuna qanoq iliornissannik paasissutissinnissat kissaatigaat:• tunersuppit mamilluarnissaanut pitsaanerpaanik periarfissinnissaata eqqarsaatiginissaa • puaat sapinngisamik silaannalersorluaqqullugit nuffeqqunagillu anersaartornerpit pitsaanerulersinnissaa.• nuak piiarniarlugu pissusissamisoornerpaamik quersortarnissat.• siniffinniit aqqarsinnaanissat innaqqissinnaanissallu eqqarsaatigalugit sapinngisamik piaarnerpaamik imminut ikiorsinnaanngornissat.• angerlareerninni timinnik atuinerpit ulluinnarnilu suliarisartakkavit nangeqqinnissaat.

 

 

 

 

 

 

 

Aallaqqaasiut

Timimik sungiusaasut atuagassiaaqqami matumani makkunuuna qanoq iliornissannik paasissutissinnissat kissaatigaat:

  • tunersuppit mamilluarnissaanut pitsaanerpaanik periarfissinnissaata eqqarsaatiginissaa
  • puaat sapinngisamik silaannalersorluaqqullugit nuffeqqunagillu anersaartornerpit pitsaanerulersinnissaa.
  • nuak piiarniarlugu pissusissamisoornerpaamik quersortarnissat.
  • siniffinniit aqqarsinnaanissat innaqqissinnaanissallu eqqarsaatigalugit sapinngisamik piaarnerpaamik imminut ikiorsinnaanngornissat.
  • angerlareerninni timinnik atuinerpit ulluinnarnilu suliarisartakkavit nangeqqinnissaat.

Tunersuk

Suliaritinnermut atatillugu tunersuk qupineqartarpoq kingornalu ujalussiamik saviminermik pilaanermi atortakkamik aalajangerneqartarluni. Tunersuk sap. ak arfinillit arfineq pingasullu akornanni mamikkiartortarpoq. Piffissami tamatumani tunersuup nalaagut anniarisat maluginiarnissaat pingaaruteqarpoq. Tunersunni annialersitsisunik imal. anniarnerulersitsisunik sammisaqarnaveersaaruit ajunnginnerussaaq.

Filmi paasissutissiissut

Uummatikkut pilatsinnissaq sioqqullugu, pilatsinnerup nalaani tamatumalu kingorna pisut pillugit filmi paasissutissiissut, attavik una aqqutigalugu takusinnaavat: www.rigshospitalet.dk/hjerteoperation

Tunersuk ima illersussavat

Ataani takussutissiami qorsummik ungalusimasumi talinut oqimaatsulerinermi qanoq iliornissaq takutinneqarpoq. Artukkiivallaarumanani annerpaamillu 4 kiilut talinut illugiinnut agguataarlugit kivitsinermi, illuttut ikutsit timimut attuumatinneqassapput.

Suliaritereernerme sap. ak. siulliit arfinillit arfineq pingasullu akornanni qaangiuppata

Timimik atuineq

Aalanikkut aak timimi ingerlaarluarnerulersarpoq. Aalaneq saarngit, timip ipiutaasartaasa ammillu maminnissaannut pitsaanerpaanik periarfissaqarsinnaanissamut piumasaqaataavoq. Taamaammat suliaritereeruit pisinnaasatit naapertorlugit timinnik atuinissat, nerisarnissat imertarnissallu kiisalu qasuersaarlutillu sinittarnissat pingaaruteqarput.

Suliaritereeruit saperunnaartutullu naliliivigineqaruit, siniffiup sinaanut ingeriarlutit natermut aqqarnissannut sulisut ikiussavaatsit. Uninnganinni ass. pisunnerulernikkut imal. pisunnerpit sukkatsinneragut timinnik atuinerusinnaajartornerit imminullu piumaffigineruleriartorsinnaanerit malugissavat. Nammineq atisalersorsinnaavutit kamippalersinnaallutillu, qulissinnaavutit, nerisinnaallutit imersinnaallutit il.il. Uninnganinni timimik atuinerpit makitasarnerpillu annertusiartornerat ilutigalugu timivit nalinginnaasumik sulinera pilertornerusumik ileqqumisut ileqqissaaq.

Peqqissaanermik suliallit timimillu sungiusaasut timinnik atueqqusinerat misigisinnaassavat. Timimik atuinerup suliaritereernermi kingunerluutaasinnaasartunut pitsaaliuutaalluarnera ilisimagatsigu taamaaliussaagut.

Angerlaruit pisuttuartarsinnaavutit, erruisarsinnaavutit, pujoralaajaasarsinnaavutit, annikitsunik pisiniarsinnaavutit il.il. – tunersukkut ippiuutaanngikkunik ajunngilaq.

Anniarneq

Suliaritereernerpit kingorna sakissavit nalaagut anniarsinnaagavit naammattumik nipaallisaaserneqarnissat pingaaruteqarpoq. Anniarnerit siniffimmiit aqqarniarninnut, nalinginnaasumik anersaartorniarninnut quersorniarninnullu akornutigisinnaavat. Anniarnerit immikkoortortami timinnik atuisinnaanissamut killiliisutut misigigukku peqqissaasoq oqaluussinnaavat. Saniatigut nipaallisaatitornissaq piffissap ilaani pisariaqarsinnaavoq.

Suliaritereernerup kingorna tunusuup/tuit nalaasa kiasillu akornisa ippinnarsinnaanerat qaqutigoortuunngilartaaq. Ippiuut timip atorneragut nipaallisarneqarsinnaavoq, eqqaamajuttaaq talivit aalatillugillu atorsinnaanerat.

Ataani siniffimmiit aqqarniarnermi periuseq tunersummut qajassuussinerpaaq nassuiarneqarlunilu takutinneqarpoq.

1.  Nissutit peqikkit isikkatillu madrassimut tutsillugit.

2.  Seeqqutit tuitillu ataatsikkut malinnaatillugit sannikarit, taamaaliornikkut tunersut tasinnaguluunniit equtissanngilat.

3.  Assat qulleq ikutsillu alleq madrassimut tutsikkit, nissutit siniffiup sinaagut aqqakkit...

4 … tallitillu illuttut iluaqutsiullugit massiutigalutit nissutit aqqarlugit siniffiup sinaanut ingigit. Pisariaqarpat niaquit nalaani siniffik qullaruk.

Siniffimmi aalaninni timivit oqimaassusaa tamakkerlugu talivit nanertunnginnissaat eqqarsaatigiuttaaq.

Quersornermi periusissaq

Suliaritereerninni ulluni siullerni, puakkut nuffissutaasinnaasumik, mianersortumik ikkattumillu anersaartorsinnaavutit. Siniffiup sinaani issiavissuarmiluunniit issianinni tallimariarlutit arfinileriarlutilluunniit itisuumik anersaartoriarlutit quersoriarlutilluunniit quersussaatit. Puaat silaannalersornissat, nuffinnginnissaat puakkullu aseruuttuunnginnissat siunertaralugit taamaaliussaatit.

Quersornialeraangavit tunersut illersorniarlugu talitit sakissannut paarlatsittassavatit. Quersornialeraangavit quersorninni naqitsineq annikilliniarlugu imminut eqittassaatit.

Quersoriaaseq alla tassaavoq quersoriarneq- tassalu itisuumik ilummut anersaariarluni sakkortuumik sukkasuumillu qaneq ammatillugu silammut anersaarneq. Iluamik quersulersinnak nuak kaanngartinniarlugu arlaleriarlutit taamaaliortarit.

Uninnganermi piginnaanngorsaqqilluni sungiusarneq

Suliaritereernerup kingorna periarfissanngorniariarpat issiasarnissat, nikuittarnissat inigisannilu imal. torsuusarsuarmi pisuttarnissat pingaaruteqarpoq. Aap ingerlaarneranut puannullu tunngatillugu kingunerluutaasinnaasartut pitsaaliniarlugit timinnillu atuisinnaanissat pillugit taamaaliussaatit. Uninnganinni timinnik atuinerpit makittarnerpillugu annertusiartornerat ilutigalugu timit pilertornerusumik pisarnermisut ileqqissaaq. Immikkoortortami cykeli timigissaat atortarukku iluaqutaassaaq majuartarfikkoorusukkuillu peqqissaasoq tamanna pillugu oqaluuguk.

Timikkut sungiusarneq

Uninnganermi immikkut timikkut sungiusarneqarnissamik pisariaqartitsineq nakorsamit naliliivigineqarlunilu innersuussutaasarpoq.

Timimik sungiusaasoqarlutik sungiusaqatigiit

Uninnganinni sungiusaqatigiinni peqataanissamut periarfissaqassaatit. Qaqugu sungiusalersinnaanerit pillugu sulisut oqaluutikkit.

Sungiusaqatigiinneq ullut tamaasa ataasinngornermiit tallimanngorneq ilanngullugu nal. 11.00 inimi sungiusartarfimmi init quleriit 16-issaanniittumi ingerlanneqartarpoq.

Sungiusaqatigiinnermi timimik sungiusaasut sungiusaatinik atuagassiaaqqap matuma naggataani nassuiarneqartunissaaq ilitsersuutissavaatsit. Angerlareerinni sungiusaatit taakku nangittariaqassavatit. Sungiusarnerit saniatigut- naggasiutigalugu timigissaammi cykilernikkut pisunnikkulluunniit akunnattumik anertikkarlutit misiliinissamut periarfissinneqassaatit.

Angerlareernermi timigissarneq

Ullormut minutsini 30-ini timimik atuinissaq Sundhedsstyrelsimit innersuussutaasoq ilinnuttaaq uummatikkut suliaritissimasumut atuuppoq. Timigissarninni timinnillu atuininni akunnattumik anertikkassaatit, kisiannili tamatuma peqatigisaanik oqaaseqatigiit naatsut atorlugit oqaloqateqarsinnaassaatit. Taanna taaneqartarpoq oqaloqatigiinnermi killissaq.

Timigissarnissamut siunnersuut:

  • Ullut tamaasa pisuttuartarneq. Pisuttuarfiit talliartuaartikkit sukkatikkiartorillu
  • Majuartarfikkoortarit. Oqaloqatigiinnermi killissaq qaangerlugu anertikkarneruleruit unillatsiartarit
  • Cykeli timigissaat. Perrappallaartinnagu kissasseqqaarit. Perrannerulersiguk sivisunerusumillu cykelerit. Naggataagullu perraallisillugu
  • Sungiusaatit atuagassiaaqap matuma naggattaaniittut suliaritereernerpit kingorna sap. ak. arfinillit arfineq pingasullu akornanni ingerlatiinnakkit

Suliaritereernerup kingorna sap. ak. arfinillit arfineq pingasullu akornanni qaanguppata

Sulineq ulluinnarnilu sammisat

Tunersut maanna mamereersimalerpoq aalaakkaallunilu. Tamanna sammisartakkannik tunersuppit mamisarnerani unitsikkallarsimasannik kigaatsumik nangitsiartuaarsinnaaninnik isumaqarpoq.

Anniarisavit maluginiartuarnissaat qisuariatiginissaallu pingaaruteqarpoq.

Qaqugu sulileqqissinnaaneq pillugu aalajangersumik maleruagassiisoqarsinnaanngilaq. Suliaritereernermi suliffiup pissutsillu immikkut ittut suunerat apeqqutaassapput. Malittarineqarlutit misissortikkiartorninni nakorsaq tamanna pillugu oqaluussinnaavat.

Sungiusarneq

Malittarineqarninnut atatillugu najukkanni uummalluutilinnut immikkoortumut misissortikkiartoruit, nakorsarisat peqatigalugu sungiusarnerpit nanginnissaa pilersaarusiussavat. Timigissaqatigiinnut uummalluutilinnut immikkut aaqqisuussaanngitsunut ilaallutit sungiusarneq aallartissinnaavattaaq. Neqerooruteqarpassuaqarpoq, ass. timigissartarfiit, unnukkut atuartitsineq eqaarsaartartut peqatigiiffii. Timersuutit soorlu tennis, sulorarneq, arsaanneq, qitinneq, eqaarsaarneq, golferneq, tissiataarneq, nalunneq, ajaappisserluni pisunneq il.il.   nangeqqissinnaavatit/aallartissinnaavatit.

Uummalluutillit peqatigiiffiat

Danmarkimi uummalluutillit peqatigiiffiat ilinnut uummalluutilimmut arlalinnik neqerooruteqarpoq. Ilaatigut nuna tamakkerlugu timigissarnissamut neqeroorutit amerlasuut, ukioqatigiiaat tamarmik peqataaffigisinnaasaat. Uummalluutillit peqatigiiffiata Hjerteforeningip nittartagaani videot sungiusarnermi atugassat qarasaasiakkullu sungiusarnissamut neqeroorutit pissarsiassaapput.

Nittartagaq: www.hjerteforeningen.dk

Sungiusarnermi najoqqutassaq

Itisuumik anersaartorluni sungiusarneq

Anersaartuutit ammarniarlugit aappillu iltilersorneqarnera annertusiniarlugu ataani singiusaatit malissinnaavatit.

  • Naatit patikkit, taamaaliornikkut puavit tamakkiisumik silaannalersorneqarnissaat qulakkiissavat
  • Kigaatsumik eqqissisimasumillu sorlukkut anersaartorit, ilummullu anersaarninni naatit pullakkit
  • Ilummut anersaarninni tuitit qullarnaveersaakkit
  • Ipummingajallutit silammut supillugu anersaarit

Sungiusaatissat
 

Sungiusarnermi najoqqutassaq tulliuttoq uummatinnik suliaritinnerpit kinguninnguaq atorsinnaavat. Sungiusarneq kigaatsumik ingerlanneqassaaq quleriarneqassallunilu. Taamaaliorneq tunersunni annialersitsissanngilaq.

Tuit qullatarnerat
 

Tuitit qullarlugilli appartittakkit

Tuit kaavitittarnerat
 

1.     Talitit timinnut atuutsikkit.

2.     Tuitit siumut tunummullu avuunaraallak kaajallatittakkit.

Tallit qullartarnerat
 

1.     Assatit paarlakkit talitillu kigaatsumut qullarlugit.

2.     Taamaalisimaariarlutit talitit apparteqqikkit.

Tallit aalatinnerat
 

Talitit illugiissillugit siumut tunummullu aalatikkit
- narloriarlugit ammukartittarlugit - nikittaallugit. Pinerit allortarlugit sapinngisat tamaat qullarlugit misilissinnaavat.

”Naluttuusaarneq”
 

Itummatit imminnut tutsillugit talitit siumut siaakkit, peqeriarlugillu uterteqqikkit.”Immap naqqanut aqqarneq” ”puinerlu” misilissinnaavatittaaq.

Issialluni pisunneq
 

Nikissanak pisugit, talitit ilanngullugit siumut tunummullu aalatikkukkit iluaqutaassaaq.
- nalinginnaasumik pisunneq, sanimut siumullu allorneq, nikittaatikkit.

Ataqatigiissaarinermik sungiusarneq
 

1.     Seeqqut saamerleq qullaruk assallu talerperleq seeqqunnut tutsiguk.
2.     Nalinginnaasumik issiagit taavalu seeqqut talerperleq qullaruk assallu
        saamerleq seeqqunnut tutsiguk.

Nikueqattaarneq
 

1.     Issiavimmi sassarterit- assatit seeqqunnut tutsissinnaavatit.
2.     Timit siumut peqeriarlugu nikuigit.
3.     Ingeqqitsinnak timit narlortiguk.

Putuguinnarsorneq
 

Putuguinnannik tutigit kigaatsumillu tamakkiisumik tumariartorit. Issiaviup iigarfia/nerrivilluunniit annikitsumik najummisinnaavat.

MALUGINIAGASSAT: Siumut peqinnginnissat pingaaruteqarpoq
- timit narlortillugu isikkannik qullalaarit.

Nikissanani pisunneq
 

Nikissanak pisugit, seeqqutit qullangaatsiartarukkit iluaqutaassaaq. Issiaviup iigarfia/nerrivilluunniit tigummisinnaavat.

Tasitsaarneq

Niaqqup sannertittarnera
 

1.     Timit narlortiguk
2.     Tallut tutsillugu nakagit
3.     Siutit talerperleq tuinnut talerperlermut tutsiguk. Qinngat siumuinnaq
        sammissaaq.
4.     Assat talerperleq siutinnut saamerlermut tutsiguk.
5.     Sekundit 20-it 30-illu akornanni taamaalisimagit
6.     Aallaqqaataanit - tamatumuuna illuatungaanut -aallateqqiguk

Sikisarneq
 

1.     Tallut tutsillugu sikigit.
2.     Asaanni inussatit paarlatsillugit.
3.     Tallut sakissavit nalaanut pisiguk ikutsitillu ammut tikkortikkit.
4.     Sekundit 20-30-illu akornanni taamaalisimagit

Sakissap nukiisa tasitsaanerat
 

•   Inussavit nuui imminnut attuutsillugit assatit tunusunnut pisikkit –
    ajornanngippat assatit paarlakkit.

•   Ikutsitit kigaatsumik tunuartikkit kigatsumillu qasukkarlutit.

•   Sekundit 20-30 taamaalisimagit.

Taamaaliornerit tunersukkut annialersitsissanngilaq.

1.     Assatit makitsivit nalaanut pisikkit inussavit nuui attuutsillugit –       
        ajornanngippat assatit paarlakkit.
2.     Ikutsitit kigaatsumik tunuartikkit kigaatsumillu qasukkarlutit.
3.     Sekundit 20-30 taamaalisimagit.

Taamaaliornerit tunersukkut annialersitsissanngilaq.

Sakissat nalaanni qimerluup tasitsaanera
 

1.     Assatit paarlakkit
2.     Talitit siumut siaakkit
3.     Kiasivit akornat siaartillugu qatiggerit
4.     Sekundit 20-30 taamaalisimagit.

Taamaaliornerit tunersukkut annialersitsissanngilaq.

Attavissat

Apeqqutissaqaruit sukkulluunniit attavigisinnaavatsigut.

Afdeling for Ergo- og Fysioterapi, Rigshospitalet, afsnit 8511 Oqarasuaat: 35 45 85 11 Sianerfissaq: Ataasinngornermiit tallimanngorneq ilanngullugu nal. 08.00-15.00

Allaffigisigut

Ugguuna allaffigisinnaavatsiut: www.minsundhedsplatform.dk imal. app-imi: MinSP

Redaktør