Isip qasertittarnera (grå stær/katarakt) tassaavoq isip igalaasartaa (linsea) qasertikkiartortoq. Tamanna isigisinnaassusermik annikillisitsisinnaavoq, qaamasumik qiviaraanni inngiasunneq aamma/imaluunniit naqinnerit marloqiusanngortarneranik. Annertuumik isigisinnaassusermut ajornartorsiuteqaraanni pilatsinnissaq eqqarsaatigineqarsinnaavoq.

Isip igalaasartaa (linsea) ameraasamik saattumik pooqarpoq. Pilatsinnermi igalaasaq (linseq) ultralydi atorlugu peerneqartarpoq, igalaasalli puua atatiinnarneqartarpoq. Igalaasarlu nutaaq plastikimik sanaaq igalaasakup puuanut ikineqartarpoq. Taassumallu sakkortussusissaa suliaritinnginnermi misissortinnermi aalajangiunneqareertarpoq.

Pilatsittut amerlanersaasa pilatsereernerup kingorna isigisinnaassusaat pitsanngupallattarpoq. Allanilli isi nappaateqaraanni, soorlu isip iluani ameraasartaanni (nethindemi) imaluunniit isip saavata ameraasartaanni (hornhindemi) isigisinnaassuseq suliaritereernermi pitsanngungaanngitsoorsinnaavoq.

Pilatsinnginnermi misissortinneq

• Kontaktlinsit mattusuut ullut pingasut misissortinnissaq sioqqullugu atorneqassanngillat
• Kontaktlinsit qituttut ulloq ataaseq misissortinnissaq sioqqullugu atorneqassanngilat.
• Isarussat/kontaktlinset ulluinnarni atortakkatit nassakkit
• Danmarkimi sundhedskorteqaruit (sungaartoq) nassaruk
• Kuseriaatit isivit naqitsineranik apparsaatinik atortaruit nalinginnaasumik atukkit

MALUGIUK: Misissortinnermi kuseriaatit isivit qernertortaannik (pupilivit) allisitsisartut atorneqassammata. Isigiarsunnarsinnaapput qaamanermullu ingiasutsitsisarlutik. Seqinersiuteqaruit nassarsinnaavatit. Ulloq taanna biilersinnaanavianngilatit.

Pilatsissanersutit uku tunngavigalugit aalajangerneqassaaq:

• Isigiarsunnerit qanoq annertutiginersoq
• Isippit qasertissimanera/kataraktit qanoq annertutiginersoq
• Biilertaruit: Biilersinnaanermut killissamut qanoq qanitsiginersutit

Isitit tamaasa ataatsikkut pilatsissappata pilatsinnissamut piffissamik ataatsimik tunineqarumaarputit, tassanilu isitit tamaasa tulleriisiinnarlugit pilatsissaatit. Ilaatigulli immikkuullarissut peqqutaallutik isi ataasiakkaarlugit ulluni assigiinngitsuni pilatsinneqartarput.

Nalinginnaasumik ulloq taanna siullermeersumik misissuiffiusumi pilatsittoqarsinnaasarpoq. Tamanna soqutigigukku ilisimatikkisigut.

Isarussat atuffasit atornagit atuarsinnaaguit una eqqarsaatigisariaqarpat:

1. Qanimut atuarnermi/sulinermi sapinngisamik isigisinnaanissaq ingerlateqqikkusullugu, taamaalilluni isarussat atuffasit immaqa pisariaqartinnagit. Taamaalioraannili ungasissumut isigilluarniaruit isaruaqartariaqassaatit.

imaluunniit

2.  Ungasissumut sapinngisamik isigilluarsinnaanissaq, taamaalillutit ungusissumut isaruaqartariaqarnak. Taamaalioraannili qanimut atuffasinik isaruaqartariaqassaatit.

Pilatsinnissat qanilliartornerani makku ilaat misigigukkit sianerfigissavatsigut:

• Siggukkut kiinnakkulluunni aseruuttoorneq (forkølelsessår).
• Napparsimalersimaguit, soorlu nuallutit imaluunniit puakkut nipititsillutit.

Ulloq pilatsiffimmi

Pilatsinneq ulluinnarlugu ingerlanneqassaaq, taamaammat napparsimavimmi uninnganavianngilatit. Pilatsinneq isi qeritiinnarlugu eqqumallutit ingerlanneqassaaq.

Pilatsinnissarnut takkukkuit

• Aggertinnak uffaqqaarit atisallu errornikut atukkit.
• Kiinnat cremernagulu pinnersassanngilat
• Ullut marluk sioqqullugu isitit pinnersassanngilatit
• Kontaktlinseqartaruit atussanngilatit
• Kuseriaatit isivit naqitsineranik apparsaatinik atortaruit nalinginnaasumik atukkit
• Ulluinnarni atortorissaarutigisartakkatit nassakkit – soorlu ajaappiaq, rollatorit, kørestolit il.il.
• Isaruaqaruit tusartaatilluunniit pilatsinnginninni peerumaarpagut
• Nakorsaatigisartakkatit taquarerusutatillu nassakkit (ingammik sukkortuuguit/diabetes)
• Eqqissisaammik iisartakkamik perusukkuit tunineqarumaarputit. Isitit kuseriarneqassapput (isivit qernertortaannut allisaatit)
• Ilaquttamik ataasiinnarmik nassarsinnaavutit

• Rigshospital-Glostrupimut apuukkuit isaarissap normu 3-p (indgang 3) nalaani nalunaarit

  Eqqaamajuk: Aggeqqusissummi piffissaq nalunaarutigineqartoq tassaammat pilatsinnissat sioqqullugu piareersarneqarnissat, taamaalillunilu pilatsinnissarnut piffissaanani. Utaqqisoqarsinnaanerannut piareersimassaatit.

Pilatsinneq

• Pilatsinneq minutsinik 30-nik sivisussuseqakkajuttarpoq.
• Nallangajumaarputit. Kiinnat pappiaqqamik qituttumik asserneqarumaarpoq. Anersaartornernut akornutaanavianngilaq.
• Isinut ammatitsissuteeraq atorlugu isit ammatinneqarumaarpoq. Taamaallutit saqunngersinnaanavianngilatit.
• Amerlarnersaat pilatsinnermi anniarnermik misigisaqarneq ajorput, kisiannili ilaatigut isip eqqaalu passunneqartoq malugisinnaasarpaat.
• Pilatsinneq aallartippat allisitsiutip qullia isigeqquneqarumaarpoq.
• Ersarissumik isigisinnaanavianngilatit kisiannili qaamaneq takusinnaajumaarpat nipillu assigiinngitsut tusaasinnaallugit

Kuseriartarnissaq

• Kuseriaatissat pilatsissanerluni misissorterngaarnerup kinguninngua nakorsaateqarfimmut (apotekimut) aaneqarsinnaapput.
• Kuseriaatit isip iluata ameraasartaa (nethindea) pullalinnginnissaanut aammalu isivit qalipaataanut aseruuttuunnginnassamut iluaqutissaapput.
• Isit tamaasa suliaritissappata kuseriaatit puiaasat marluk pisiarineqassapput – puiaasaq ataaseq isi ataatsimut – taamaasilluni aseruuttoornissaq pinaveersaartinneqarsinnaammat.
• Kuseriaatinut recepti arlaleriarluni atorneqarsinnaavoq.
• Kuseriaatit isivit naqitsineranik apparsaatinik atortaruit nalinginnaasumik atukkit.
• Pilatsereernerup kingorna akunnerit sisamat qaangiuppata isi/-t pilatsinneqartoq/-tut ullormut pingasoriarluni Voltabak-imik sapaatit akunnerini pingasuni kuseriarneqassaaq/-put: ullaakkut, ullup qeqqanut unnukkullu.
• Nakorsaatip puuata iluani allagartami allassimavoq kuseriaat pilatsinnissap ulluata sioqqullugu aallartinneqassasut. Taamaaliussanngilatilli.
• Kuseriartinnak assatit asannissai eqqaamajuk.
• Eqqiluisaarneq pissutigalugu qulliit aqqutaat (qingappit nalaaniittoq) kuseriareernerup kingorna inussannik matuneqassangilaq, naak nakorsaatip puuata iluani allagartami allassimagaluartoq.
• Eqqortumik kuseriarsinnaanerlutit nalugukku nammineerlutit isinut isugutsersaatinik kuseriaatinik nakorsaateqarfimmi (apotekimi) piseriarlutit sungiusarsinnaavutit. Nillataartitsivimmut ilikkit, taamaasillutit isit eqqornerlugu malugisinnaaniassavat (nillermat).
• Kuseriarnissannut ikiortittariaqavikkuit pilatsereernerup kingorna pilattaavimmi sulisut nalunaarfigikkit. Taakkumi kommunenni peqqissaasut nalunaarfigisinnaammagit

Pilatsereernerup kingorna

Pilatsinnerit naammassiinnariartoq angerlarsinnaavutit. Siunnersuutigineqarpoq pilatsinnginninni igaassanik pisariusunik piareersaareersimanissat.

Pilatsereernerup kingorna nalinginnaasumik qisuariaataasinnaasut

Isigisinnaassusermit iluaalliorneq. Amerlarnernulli sivikitsuinnarmik:

• Isigiarsunneq – ullualunniit sapaatip akunneri arlalinnik sivisussilimmik.
• Qaamasut isigigaanni ilupaaruseqartut.
• Isigisaq aalaruluttoq, ilami linseq nutaap killinga aatsaat qilerunikkuni aalarulukkunnaassammat.
• Qalipaatit takusinnaasat allanngortut – tungujorujussinnaapput.
• Isigisinnaasavit terlingani taarujuttoq takusinnaallugu.
• Isi aappalussinnaavoq, qulliliorluni, ungilalluni aammalu soorlu sioraaraqartoq. Tamakku isinut isugutsersaatinik iluaquserneqarsinnaapput (nammineerluni nakorsaateqarfimmi/apotekimi pisiarineqarsinnaapput).

Ataasiakkaat pilatsinnermi isimut qerititsissut sunniutaaruppat annialaarsinnaapput. Tamanna nipaallisaatinik iluaquserneqarsinnaavoq (soorlu paracetamol, soorlu Pinex, Panodil imaluunniit Pamol).

Pilatsereernerup kingorna imaalioqqusaavutit:

• Fjernsynerneq atuarnerlu.
• Pujoralaqanngitsumi oqimaatsunillu kivitsinani sulineq.
• Akiuussutissamut kapitinneq.
• Sikittaarneq, niuerniarneq, iganeq asaanerlu.
• Sikkilerneq, busserneq qimuttuitsornerlu.
• Uffarneq aamma nutsat salillugit, isilli matoqqatinneqassapput.
• Isaruakutit iluarigukkit atorsinnaavatit.
• Seqinersiutit iluarigukkit atorsinnaavatit.
• Timmisartumik angalaneq (feeriassaguilli rejseforsikringit oqaloqatigeqqaaruk.

Pilatsereernerup sapaatip akunnera ataaseq kingorna imaalioqqusaavutit:

• Suliffik artorsarnarsinnaasoq pujoralattoq tuniluuffiusinnaasorluunniit (soorlu sanasoq meeqqerisorluunniit).
• Timersorneq.
• Atoqateqarneq.
• Kigutilerisumukarneq.

Pilatsereernerup kingorna misissortinnissaq

Pilatsereernerup kingorna sapaatit akunneri 1-6 kingorna misissortinnissarnut nammineerlutit isivit nakorsaannut piffissamik inniminniissaatit (kingusinnerpaamik isi suliaritinnikup siulliup sapaatit akunneri 8-t kingorna). Pilatsinnissarnut piffissamik piguit ingerlaannaq suliaritereernerup kingorna misissortinnissarnut piffissamik inniminneeriissaatit. Taamaalillutit piffissamik pisinnaaniassaatit.

Biilernissaq

Immikkut nalilersuineq tunngavigalugu.

Sulinngiffeqarnissaq

Sulisitsisut sulinngiffeqarnissannut uppernarsaammik uagutsinnut piumasinnaavoq.

Isarussat nutaat

Nutaanik isaruartaassaguit siusinnerpaamik qaamat ataatsip pilatsereernerup kingorna pissaaq. Isuaruartaannissap utaqqiisaa uku misilissinnaavatit:

• Isi suliaritinnikoq assersimaarlugu nalinginnaasumik isuarussatit atuutigalugit.
• Isi suliaritinnikuunngitsoq assersimaarlugu isuaruaqarnak.
• Isaruarisartagavit isitaa isi suliaritinnikup nalaaniittoq peerlugu.
• Isaruatoqqatit atorukkit isinnut akornutaanavianngilaq.
• Atuffaseqartussatut pilatsissimaguit: Isarussat atuffasit akikitsut +2,0 dioptrimik.

Isit Nappaataannik Immikkoortortaqarfik uku misigigukkit saaffigissavat:

• Isinniit anniangaatsialeruit.
• Isit tassanngaannaq aappillingaatsiarpat.
• Isigisinnaasutsit ajunngeriarluni ersernerlusseriasaarpat.
• Meriannguleruit meriaatarileruilluunniit.

Ilakutaqalersoornissaq annikippoq

Inuit ikittunnguit pilatsinerup kingunerisaannik ilakutaqarsinnaapput. Ataatsimoortumik isigisinnaassusermik ajornerusumik kinguneqalersut 1 %-anik annikinneruvoq. Nalinginnaasumik taakku ukuninnga peqquteqarajupput: Isip iluani isillu saavata ameraasartaannik pullattoorneq isillu naqitsinerannik qaffattoorneq. Ilakutaasinnaasut allat ukuupput: Isip iluani aanaarneq, aseruuttoorneq isillu igalaasartaannik (linsemit) isip iluanut nakartitsisoorneq. Isip iluata ameraasaannik kaanngartoorneq qaqutigoortumik kingunerineqarsinnaavoq.

Nappaatit aalajangersimasut pilatsinnermi ilakutaasinnaasunut akulikinnerusumik atugarineqartissinnaavai. Nappaatit uku: Isip qalipaataannik aseruuttarneq (regnbuehindebetændelse), isip naqitsinerannik qaffattooqqaneq (grøn stær) annertuumillu qanittumut isigiarsuttuuneq.

Isip qasertittarnerannut suliaritereernerup kingorna qasertittooqqinneq

Tassaavoq isip igalaasartaata (linsep) puua qaserajuttunngornera. Tamanna isit 100-t pilatsinnikuusimagaangata isit 15-nini pisinnaavoq. Pilatsereernerup kingorna qaammatit ukiulluunniit arlallit qangaangiutereerpata takkussinnaavoq. Katsorsarneqarnissaa laserimik annernanngitsumik isumagineqarsinnaavoq. Katsorsarneqarnissaali siusinnerpaamik pilatsereernerup qaammatit pingasut kingorna aatsaat pisinnaavoq. Katsorsareernerup kingorna isigisinnaassutsit nalinginnaasunngoqqissaaq

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Isit Nappaataannik Immikkoortortaqarfimmi sulisut, Rigshospitalet-Glostrup, Klinik for Grå stær.