Børn med klumpfod

Information til forældre om diagnose og behandling af børn med klumpfod- grønlandsk

Nappaammik suussusersineq nakorsaanerlu pillugit paasissutisiissut


Danmarkimi inunngortut 1000-iugaangata ataaseq tumarsimasumik isigaqartarpoq. Taassuma latiinerisut taaguutigaa: Pes equino varus adductus.

Patsisaasoq ilisimaneqanngilaq ilaatigulli kingornuttagaasinnaalluni. Nukappiaqqat marlunnik pingajorarterutaanni meeqqaallu affaanni isikkat illuttut tumarsimasarput.

Taama innorluuteqarneq naartunerup immikkoortuisa pingasuusut aappaani pinngortarpoq.

Billede af baby med klumpfod

Isikkami tumarsimasumi saarngit, nukiit, ujallut, taqqat sianiutillu tamarmik atapput. Isikkap ilummut sammernani tunuanilu nukiit, ujallut, noqarutit naggussallu imaruaqarfiata sukanganerat innorluummut patsisaapput. Tamatuma saniatigut niu pissusissaminiit aminnerussaaq isigallu naannerugajullunilu silinnerugajulluni.

Nakorsaaneq


Nakorsaaneq Ponseti-mik taaguuteqartoq tassaavoq isikap/isikkat ilusissaattut inissinniarsarinerat qequliinerlu. Sap. ak. ataasiarluni qequliisoqartarpoq. Kimmimmiit nakasunnaamut ujalorsuakkut pilatsinnissaq pisariaqarpat tamatuma kingorna meeraq sap. ak. pingasuni qeqoqassaaq. Tallimat arfinillillu akornanni qequliisarnissaq pisariaqarajuppoq, meeqqamiilli meeqqamut allanngorarsinnaalluni.

Baby med klumpfod i gips

Meeraq qequlersereerpat eqqumaffigisassasi makkuupput:

  • Meeqqap qequmini isikkani qullartissinnaaneraa.
  • Isigaa pullannersoq inuaaluunniit tungujortinnersut
  • Meeraq qiangalanerulernersoq.

Taamaattoqassappat timimik sungiusaasoq attavigineqassaaq. Ammasarfitta avataani ajoqusersimasunut nakorsiartarfissinnut qaninnermut saaffiginnissaasi.

Eqqaamajuk meeqqavit qeqoqartilluni eqqumanermini pallungasinnaanissaa pallunganissaalu.

Qerattaqquteqarneq


Meeraq qeqoqareernerup kingorna qerattaqquteqalissaaq. Qerattaqqut tassaavoq kamippaat illugiit paakkarullu. Isikkap tumaqqinnissaa pitsaaliniarlugu qerattaqqut pinngitsoorani atorneqassaaq:

  • Qaammatini siullerni pingasuni (ataasiakkaani qaammatit arfinilissaannut) ullormut nal. ak. 23-ini
  • Pingasunik qaammateqalerneraniit ukioqalernissaata tungaanut ullormut nal. ak. 16-ini
  • Ukioqalerneraniit sisamat arfinillillu akornanni ukioqalernissaanut nal. ak. aqqaneq marluk 14-illu akornanni.

Qaammatit pingasut qaangiunneranni malittaralugu misissortinnerani qerattaqquteqarnerup ullormut nal. ak. 16-inut sivikillisinneqarsinnaanissaa naliliivigineqassaaq.

Kimmik anillassinnaajunnaarlugu kamippaat isikkanut attuumalluarnissaat pingaaruteqarpoq.

Qerattaqqummut tunngatillugu apeqqutissaqaraanni Sahva attavigineqassaaq.

Eqqaamajuk meeqqavit qeqoqartilluni eqqumanermini pallungasinnaanissaa pallunganissaalu.

Qerattaqqut Alfa-flex
Uani meeraq qerattaqqusersimasoq takuneqarsinnaavoq

Kamippaat


Meeraq pisuttalerpat kamippalerneqassaaq. Meeraq nalinginnaasunik aalajangersimasumik kimmequtilinnik isikkallu ilusaannut naapertuuttunik kamippaqarsinnaavoq. Kamippaat attuumalluassapput. Illup iluani sandaleqarnissaq innersuussutigaarput. Siullerpaamik kamippassiniarnialerussi timimik sungiusaasoq oqaloqatigisiuk.

Malittarineqarneq


Timimik sungiusaasumit malittarineqarneq: Qerattaqqummik pissarsinerup kingorna sap. ak. pingasut, arfinillillu kiisalu qaammatit pingasut arfinillillu qaangiunneranni.

Ukioqalerneraniit ukiumut ataasiarluni.

Nakorsamit malittarineqarneq: Ukioqalernissaata missaani tamatumalu kingorna ukiumut ataasiarluni.

Meeqqap malittaralugu misissorneqarnerani nakorsarneqarnissamik pisariaqartitsisinnaaneq naliliivigineqassaaq. Meeqqat ilaasa qequlersittarneq pisariaqarteqqilersinnaavaat, isigallu tumaqqippat suliariteqqittariaqalersinnaallutik. Qerattaqqut unnuami atortagaq arfinilileereernermi atortariaqalersinnaavoq.

Oqarasuaatip normui atorfissallit


Innarluutilinnut iluaqusersuusiortoq: SAHVA, 39 25 02 50
Nakorsap allattaa: 35 45 41 30

Redaktør