Ablation - grønlandsk

Heri findes information om Ablation på grønlandsk

Ukiut tamaasa inuppassuit inuunermut navianaataanngitsumik uummatip tillernerata akornuteqalerneranik eqqugaasarput.  Nakorsarneqanngippalli siunissami inuunerup naleqassusaanik ajornerulersitsisinnaavoq taamatullu timikkut tarnikkullu peqqissutsimik ajornerulersitsisinnaalluni.

Uummatip akulikippallaamik tillernera ilaatigut akulikipallaamik tillertitsisunik uunnaanikkut nillasaanikkulluunniit nakorsarneqarsinnaavoq 

Suliaritinnermut atatillugu uninnganeq nalinginnaasumik ullormik ataatsimik marlunnilluunniit sivisissuseqartarpoq quppersakkamilu matumani suliaritinnissaq sioqqullugu suliaritinnermi tamatumalu kingornalu pisussat nassuiarneqarput.

Paasissutissinneqarnissamut qaaqquneqarneq

Uummativit tillernerata akornuteqarneranut suliaritinnissamik neqeroorfigineqaruit unitsinnak qanigisatit peqatigalugit paasissutissinneqarnissassinnut qaaqqorusuppassi.

Ataatsimiinnermi tamatumani taama nappaatillit allat peqatigalugit uninnganerpit nalaani qanoq pisoqarnissaanik paasissutissinneqassaatit, apeqquteqarnissamullu periarfissaqarluassallutit.

Ataatsimiinnermi immikkoortortami peqqissaasut nakorsarlu peqataassapput.

Ataatsimiinneq uani ingerlanneqassaaq:

Rigshospitalets Hjertecenter 
Afdeling for Hjertesygdomme
Auditoriet, afsnit 2141  
(opgang 2, init quleriit 14-iat)

- amerlanertigut qaammatit tamaasa sisamanngorneq kingulleq nal. 10.00- 12.00 ingerlanneqartarpoq. Ullua uninnissannut allagarsianni allassimassaaq.

Uummatip tillertitsisui

Uummatip tillernera tillertitsisunit uummatip nukiinik aqqusaarsisunit aqunneqarpoq. Tillerneq nalinginnaasumik  uummatip immikkoortuani qullermi talerperlermi qitiusumi tillertitsisumit (sinusknude) aallartittarpoq tassanngaanniillu uummatip immikkoortuisa qulliit nukiisa ipiutaasartaannut siaruaattarluni.

Tamatuma kingorna tillerneq uummatip immikkoortuisa alliit nukiisa ipiutaasattaannut qitiusumik tillertitsisut (AV-knude  His-ske bundtillu) – tillertitsisut ataatsimoortut tillertitsisunut arlalinnut minnernut avalequtitaartortut aqqusaarlugit ingerlaqqittarpoq –tassanngaanniillu nukiit sananeqaataannut ataasiakkaanut ingerlaqqittarluni.

Uummatip tillerneranut akornutaasut assigiinngitsut

Uummatip talerpiata tungaani immikkoortut akornanni tillernerup akornuteqarnera / AV nodal re-entry takykardi (AVNRT)

Oqaatigineqareersutut nalinginnaasumik qitiusumik tillertitsisup  (sinusknude) uummatip tillernera aqutaraa. Uummatip talerpiata tungaani immikkoortut akornanni tillernerup akulikippallaarnerani uummatip immikkoortuini qullerni tillerneq akulikillisarpoq tamannalu qitiusumik tillertitsisup atorunnaarsinneqarallarneranik kinguneqartarluni. Akulikitsunik tillertitsisoq uummatip immikkoortuisa akornanni qitiusumik tillertitsisumit (AV-knude) aallaveqarpoq tassungalu uteqattaarluni uummatip immikkoortuinut allernut ingerlaqqittarpoq.

Suliaritittut 95%-ii iluatsittarput. 5% -it missaanni suliaritereernerminni uummatip tillernerata akornuteqarnera nangissinnaasarpoq.

Ikikkaluani taamaasisoqarsinnaagaluaq pacemakerilersissinnaaneq eqqumaffigiuk (imm. kingunerluutinut tunngasoq takuuk). 

WPW (Wolff-Parkinson-White)

WPW syndrom nappaataavoq inuunnguuserisamik uummatip immikkoortuisa qulliit alliillu akornanni tillertitsisunik immikkut atassuteqarneq (nukiit immikkuualuttortaasa inunngornermi nalinginnaasumik peeruttartut sinneri).

Tillertitsisut uummatip immikkoortuini qullerniittut qitiusumik tillertitsisut aappaatigoorlutik (AV-knude), uummatip immikkoortuini allerni immikkut tillertitsisut aqqusaarlugit, uummat akulikitsunik tillilersinnaavoq.

Tillertitsisut taamaalillutik kaaviinnalersinnaapput tamannalu qitiusumik tillertitsisup (sinusknude) tillertitseqqilernissaata tungaanut sivikinnerusinnaavoq sivisunerusinnaalluniluunniit.

Suliaritittut 95%-ii iluatsittarput. 5% -it missaanni nakorsartereernerminni uummatip tillernerata akornuteqarnera nangissinnaasarpoq.

Uummatip imm. qullerniit uummatip akulikippallaanik tillertinneqarnera (EAT)

Uummatip immikkoortuinit qullerniit uummatip akulikippallaamik tillertinneqarnerani uummatip immikkoortuisa qulliit arlaanni akulikitsunik tillertitsisoqalersarpoq. Tamanna qitiusumik tillertitsisup (sinusknude) atorunnaarsikkallarneqarneranik kinguneqartarpoq.

85% -ini suliaritinneq iluatsittarpoq. 10%-it missaanniittut nakorsartereernerup kingorna uummatip tillernerata akornuteqaqqittalerneranik kinguneqartumik nangissinnaapput. Ikittuni uummatip tillernerata akornuteqarnera saqqummersinneqarsinnaasanngimmat nakorsaaneq taamaatiinnartariaqartarpoq. 

Uummatip imm. aallerniit uummatip akulikippallaamik tillertinneqarnera (VT) akuttoqatigiinngitsumillu tillertinneqarnera (VES)

Uummatip immikkoortuini allerni uummatip akuttoqatigiinngitsumik tillilersarnerani imal. akulikippallaanik tillilersarnerani uummatip immikkoortuisa alliit ilaa ataatsimik (VES) imal. tulleriiaanik arlalinnik tillertitsisarpoq (VT).

Suliaritinnissap tungaanut nakorsartinneq

Uummativit tillerneranut nalimmassaataasunik nakorsaateqaruit, allamik tusagaqanngikkuit suliaritinnissat sap. ak. sioqqullugu unitsissavatit. Aammut imerpallassaatinik nakorsaateqaruit malittarisassat uku atuupput:

Marevan imal. Marcoumar:

Ulloq suliaritiffissat ullunik sisamanik sioqqullugu aammut imerpalassaatitit unitsissavatit.

Pradaxa, Eliquis, Lixiana imal. Xarelto:

Taakku arlaat aammut imerpallassaatigigukku ulloq suliaritiffissat ullormik ataatsimik sioqqullugu unitsissavat. Tartuvit sulilluannginnerat ilisimaneqarpat ullut marluk sioqqullugit unitsissavat. Nalorniguit suliaritinnissat sioqqullugu misissortinninni nakorsaq aperisinnaavat.

Magnyl, Plavix imal. Persantin nakorsaatigigukku ingerlatiinnassavat.

Suliaritinnissaq sioqqullugu misissortinneq

Ulloq ataaseq ullullu arfineq marluk akornanni uninnissat sioqqullugu misissortinnissamut aggersarneqassaatit. Tassani nakorsaq aamma / imal. peqqissaasoq peqqissuseq pillugu immersugassaq illit immersoriikkat tunngavigalugu allattugaatinut nalunaarsuissapput. Tamatuma saniatigut

  • aaversissaatit
  • uummatisiortissaatit    (ekg)
  • aappit    taqqanut    naqitsinera    uuttorneqassaaq

Suliaritinnissat sioqqullugu misissortinnissavit tamakkiisup nal. ak. marlunnik sivisussuseqarnissaa naatsorsuutigisinnaavat. Tamatuma kingorna angerlaqqissinnaassaatit.  

Suliaritinnissaq aqaguppat (angerlarsimaffimmi)

Suliaritinnissat aqaguppat makku maleruassavatit:

  • Ulloq    suliaritiffissat    nal.    02.00-ip    tungaanut    nerisinnaavutit 
  • Nal.    06.00    immiartorfiup    ataatsip    imaanik    imermik/saftimik imerneq isumassarsiatsialaavoq; tamatuma kingorna ullaakkut nakorsaativit iinissaannut immiartorfiup imaata affaa imersinnaavat 
  • Allamik    isumaqatigiissuteqartoqanngippat    ullaakkut iisartakkatit iissavatit (quisaatilli aamma/imal. uummatip tillerneranut nakorsaatit pinnagit) 
  • Imeqqutatit    eqqaallu    20    x    20    cm    illuttut,    sakissat tunullu qalatsit ilanngullugu unngiassavatit 
  • Suliaritinnissat    aqaguppat    unnukkut    ullorluunniit taanna uffassaatit. Cremeqinak kukitillu qalipassimagukkit qalipaataat piiakkit. Nalunaaqutaaraqarnallu pinnersaateqassanngilatit.

Ulloq suliaritiffik

Piffissaq isumaqatigiissutaasoq eqqorlugu immikkoortortamut takkukkuit siniffissannik atisassannillu innersuunneqassaatit. Aappit taqqanut naqitsinera uuttussavarput pisariaqarpallu aap issorsinnaassusaa (INR) misissorlugu (aammut imerpallassaammik nakorsaateqaruit), plastikkimik sullulimmik amitsumik (venflon) nakorsaatinut tarajulersuinermullu atugassamik assanni talivilluunniit peqittarfiani taqqamut ikkussisoqassaaq. Tamatuma saniatigut innangavallaarnermut atatillugu iluaalliorneq immaqalu qitikkut anniarneq pitsaaliniarlugit nipaallisaatinik neqeroorfigineqassaatit.
Suliaritinneq init quleriit aappaanni Kardiologisk Laboratoriami ingerlanneqassaaq. Amerlanerit pisullutik pilattaaviliartarput (makiaarut qarliillu eqqaamassavatit), peqqissaasumit tikilluaqquneqassaatit.
Suliaritinneq nal. ak. marluk pingasullu akornanni sivisussuseqarajuppoq imeqqutammi saamerlermi talerperlermilu taqqat eqqaanni ammikkut qerititsinikkut ingerlanneqartarluni. Qerititsineq sivikitsumik ammmikkut sukasimasutut misinnassaaq.

Sullulinnik arlalinnik (inch ablationskateter) imeqquttanni illugiinni taqqanut appakartitsisoqarajuppoq. Taqqat sianiuteqanngimmata sullullit appakartinnerat qaqutiguinnaq malugineqarsinnaasarpoq.

Sullulinnik taqqanut appakartitsineq qinnguartaalluni assiliissut atorlugu malittarineqartarpoq. Taakku uummammi inissiffissaminnut inissinneqarpata suliaritinneq sioqqullugu uummat akulikitsunik tillertinneqarajuppoq. Taava sullullip nuua nukissamik pilersitsivigineqassaaq.Tamatuma    kingunerisaanik 60 gradit missaannut kissatsissaaq, taamaalillunilu timip ipiutaasartaa annikitsoq uummatip tillernerata akornuteqarneranut patsisaasoq nungutinneqassaaq.

Ilaanni nillasaanikkut nakorsaasoqartarpoq. Uummatip tillertinniarnerani uummat pissusissamisuunngitsumnik tillilersinnaasarpoq taamaammallu nalinginnaasumik tillilersinniarlugu sinititsinikkut qupinnguallatitsisoqartariaqartarluni.

Suliaritinneq nammineq - sullullip nuuata nukissamik pilersitsiviginerinnaani- sakissat kissatsinnerattut naqisimaneqarnerattullu misinnarsinnaavoq. Pisariaqartitsineq naapertorlugu nipaallisaatinik nakorsaasiisarpugut. Suliaritinnerup nalaani uninngaqqissaarnissaq eqqissisimasumillu anersaartornissaq pingaaruteqarpoq.

Sullullit nalaanni taqqat milittoornissaat pitsaaliniarlugu suliaritinnerup nalaani aammut imerpallassaammik nakorsaasiisoqassaaq.

Suliaritinnerni arlalinni Stereotaxis systemimik taaneqartartoq- marlunnik angisuunik innanngaviup sinaani illuttut inissisimasunik saviup kajungerisalik atorneqartarpoq. Saviup kajungerisaasa sullullit immikkut ittut suliaritinnermi atorneqartut - aqutsissut nakkutilliivimmi inip suliaritiffiup saninnguani inissisimasoq atorlugu -eqqoqqissaartumik aqunneqarsinnaalersippaat. Tamatuma qaqugu atorneqarnissaa nakorsamit naliliivigineqartarpoq.

Qulaani pineqartoq tunngavigalugu timinni saviminermik ikkussivigineqarsimaguit tamatuminnga paasissutisseeqquatsigit.

Suliaritinneq naammassippat uummativit tillernera nakkutilliissutip isiginnaarutaagut minutsini 15-ini malittarissavarput. Suut tamarmik pissusissamisoorpata sullullit piissavagut imeqqutammilu appakaaffiat milinnissaata tungaanut minutsit tallimat qulillu akornanni naqisimallugu. Tamatuma kingorna portørip immikkoortortamut uninngavinnut oqqutissavaatit. Tassani peqqissaasup:

  • aappit    taqqanut    naqitsinera    uuttussavaa    tillitillu kisillugit
  • uummativit    tillerneranik    nakkutilliissummik    angallattakkamik ikkussivigissavaatit (teleme-tri)
  • imeqqutatit    aanaarnermut    ersiuteqarnersut nakkutigissavai qanorlu sivisutigisumik nikissanak nalanissannik ilisimatissavaatit (nalinginnaasumik nal. ak. marluk pingasullu akornanni)
  • nerisassanik    imigassanillu    isumagissavaatit
  • quissaguit    il.il.    ikiussavaatit.

Makeqqaarnialeruit peqqissaasumik eqqanniittoqassaaq.
Napparsimmavimmiit angerlarneq

Uummatip akulikippallaanik tillertitsisuinik maligaasat atorlugit suliaritinneq pilersaarutaasutut ingerlappat, ualikkut/unnukkut angerlartinneqassaatit. Tamatumunnga atatillugu suliartinninnut atatillugu nakorsaasiussatta puungalersitsisinnaanerat pissutigalugu aqaguani ullaap tungaanut najorteqarnissat isumagissavat. Taamaammat siuningaaniit qanoq ilillutit angerlarnissat aaqqissuutereersimassavat. Ataasiakkaani aqaguani aatsaat angerlartitsisoqarsinnaasarpoq. 

Angerlartinnak peqqissaasup angerlarsimaffinni suut eqqumaffiginissaat pillugu ilitsersuutissavaatit, aappit taqqanut naqitsinera uuttussavaa uummatisiorlutillu (EKG). 

Angerlarsimaqqilerneq

Imeqqutanniit aanaartoqaqqunagu ullut siulliit sisamat cykkilernaveersaassaatit 4 kiilullu sinnerlugit oqimaassusilinnik kivitsinak. Aanaalissappat (aammik katersuuttoqalissappat) nallarlutit imeqqutanni kapitiffiit minutsit qulit missaanni naqisimassavat tamatumalu kingorna nal. ak. marluk nikissanak nalaannarlutit. Tamatuma kingorna suli aanaarpat imal toqqissisimanngikkuit immikkoortortamut siunnersortinniarlutit ilitsersortinniarlutillu oqarasuaatikkut attaveqarsinnaavutit: 3545 3144 imal. najukkanni ajoqusersimasunut nakorsiartarfiliarlutit.

Suliaritinnerpit aqaguani qorlortitsivigalutit uffarsinnaavutit kapitiffiillu mamippat (panerpallu) mattutit peersinnaavat. 
Suliaritinnerpit aqaguani biilimik ingerlatitsinnaanngussaatit ullullu marluk sisamallu akornanni qaangiuppata sulerinerit apeqqutaalluni sulileqqissinnaavutit.

Nakorsaatinut tunngasut

Uummativit tillernerata akornuteqarneranut nakorsaatitit unitsissavatit qaammallu ataaseq iisartagaq Magnyl 150 mg nakorsaatigissavat. Tamanna pillugu angerlartinnak annertunerusumik paasissutissinneqassaatit. 

Nakkutigineqarnermut tunngasut

Qaammatit marluk pingasullu akornanni qaangiuppata napparsimmavimmiit innersuussisumiit misissortinnissannut aggersarneqassaatit.
Suliaritereernerup kingorna nappaammut ersiutit takkuteqqissinnaanerat annikitsumik navianaateqarpoq. Taamaattoqarnerani uummatip akulikippallaamik tillertitsisuinik maligaasiat atorlugit nakorsaaneq misileqqinneqartarpoq. 
Akissutissarsivigerusutannik sunilluunniit apeqquteqarnissamut tamatigut tikilluaqqusaavutit.

Kingunerluutit

Qaqutigut suliaritinneq kingunerluutitaqarsinnaasarpoq. Nunarsuaq tamakkerlugu tamanna ima isikkoqarpoq:

  • imeqqutammi kapitiffiup nalaa pullalluni ippinnartumik aanaarsinnaavoq (aak ammip ikiani katersuussinnaavoq). Taakku ullut marlussuit qaangiunneranni peerutissapput. 3%-ini taama pisoqarsinnaasarpoq.
  • Tillertitsisup aqqutaa qitiusumik nalinginnaasumik tillertitsisumut (AV knude) qanippat taanna uummammik akuttusuumik tillilersillugu ajoquserneqarsinnaavoq. Tamanna pacemakerimik nakorsarneqarsinnaavoq. 1%-ini taama pisoqarsinnaasarpoq. Uummatilli talerpiata tungaani immikkoortut akornanni tillernerup akornuteqarneragut uummammikkut akornutilinni ( AVNRT) qaffasinnerulluni. 
  • Aap ingerlaarfiini milittoorneq qaqutigooqaaq qaratsallu taqaanut anngutissappat milittoortoqarsinnaalluni. 0,3 %-it missaanni taama pisoqarsinnaasarpoq.
  • Sullullip uummat pitarsinnaavaa taamaalillunilu ameraasaata ikerani aanaarnermik pilersitsilluni. Aak taanna amerlanertigut kapuuserluni imaarneqartarpoq. Taamaaliortoqarsinnaanngippat pinasuartumik suliaritittoqartariaqassaaq. Matumanissaaq 0,3%-missaanni taama pisoqarsinnaavoq.
  • Suliaritinnermut atatillugu ataasiakkaanik toqusoqarsimavoq tamatumali napparsimasuni annertuumik uummalluutilinni pisimanera erseqqissarneqassaaq.
Redaktør